Markku Eskola, lääketieteellinen johtaja, sairaalajohtaja, ylilääkäri, Sydänsairaala. Vuoden 2023 vaikuttavuusteko palvelu-kategoriassa
Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten merkittävin kansansairaus. Sepelvaltimotauti on yleisin kuolinsyy: siihen kuolee vuosittain miltei 9000 suomalaista. Sepelvaltimotauti voidaan diagnosoida joko vakaassa vaiheessa tai äkillisen sydäninfarktin yhteydessä. Suomalaisen rekisteritutkimuksen mukaan 22 % potilaista saa uuden sydäninfarktin jo vuoden kuluessa ensimmäisestä infarktista.
Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden tehokas hoito vaatii uusia innovatiivisia ratkaisuja. Tähän tarpeeseen Sydänsairaala lähti kehittämään OmaSydän-etähoitopalvelua, joka otettiin käyttöön Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla vuonna 2023. OmaSydän on myös merkittävästi erikoissairaanhoidon ja avohoidon perustason rajoja ylittävä digitaalinen palvelu.
Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden hoito on elintärkeää
Sepelvaltimotaudin toteamisen jälkeen sairauden etenemisen ehkäisyssä ja ennusteen parantamisessa tärkeintä on riskitekijöiden tehokas hoito eli sekundaaripreventio. Sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiosta on merkittävää hyötyä myös useiden muiden vakavien sairauksien, kuten aivohalvauksen, ehkäisemisessä.
Tehokkaan sekundaariprevention hyödyt on osoitettu. Kun statiinihoidolla LDL-kolesterolipitoisuus pienenee 1 mmol/l, uuden verisuonitapahtuman riski vähenee 21 % ja sepelvaltimotautikuolleisuus 20 %. Verisuonitapahtuman riski pienenee lähtötasostaan 20 % systolinen verenpaineen laskiessa lääkityksellä 10 mmHg. Tupakoinnin lopettaminen voi jopa puolittaa uuden sydäntapahtuman vaaran.
Perinteisillä terveydenhuollon keinoilla ei ole saavutettu toivottuja tuloksia. Esimerkiksi kansallisessa sydänrekisterissä todettiin, että vuoden kuluttua sydäninfarktista veren LDL-taso oli alle 1.4 mmol/l tavoitetason vain 29 %:lla potilaista. On ilmeistä, että sepelvaltimotaudin sekundaariprevention tehostaminen vaatii toimenpiteitä. Sydänsairaalan ratkaisu tähän on OmaSydän-etähoitopalvelu.
OmaSydän-etähoitopalvelu
OmaSydänon sepelvaltimotaudin jatkohoidon tukemiseen kehitetty mobiilisovellus. Sen avulla toteutetaan Sydänsairaalan suunnittelema 12 kuukauden kestoinen vakioitu etähoito-ohjelma, mikä noudattaa kansallisia hoitosuosituksia. Etähoitopalvelun hoitotapahtumat, kuten lääkärin tai sairaanhoitajan antama etähoito ja -kontrollit, kirjataan normaaliin tapaan hyvinvointialueen potilastietojärjestelmään.
Ennen laajamittaista käyttöönottoa etähoitopalvelun vaikuttavuus todennettiin. Esimerkiksi LDL-tason alle 1.4 mmol/l saavutti vuoden kuluttua sydäninfarktista 74 % potilaista. Myös etähoitopalvelun kustannusvaikuttavuus mallinnettiin.
Miten OmaSydän aktivoituu?
OmaSydän-etähoitopalvelu on kaksivaiheinen ja se on integroitu Sydänsairaalan Kardio-toiminnanohjausjärjestelmään. Tähän pohjautuvan automaation avulla vältetään terveydenhuollon ammattilaisen tarve aktivoida etähoitopalvelun ominaisuuksia manuaalisesti.
Potilas muodostuu automaattisesti OmaSydän-sovellukseen, kun hänelle tehdään ajanvaraus sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen Sydänsairaalassa (vaihe 1). Tämän jälkeen potilas lataa maksuttoman OmaSydän-applikaation sovelluskaupasta. Palvelun käyttöönotto vaatii vahvan tunnistautumisen.
OmaSydämen kautta potilas saa tiedot ja toimintaohjeet tulevaan varjoainekuvaukseen liittyen, linkin mm. 15D-elämänlaatukyselyyn, muistutteet laboratoriokäynneistä sekä asiakastyytyväisyyskyselyn varjoainekuvauksen jälkeen. OmaSydämessä on myös mahdollisuus chat-keskusteluun digihoitajan kanssa.
Varjoainekuvauksen jälkeen potilaalle käynnistyy automaattisesti sepelvaltimotaudin etähoito (vaihe 2), mikäli sepelvaltimotauti on todettu. Mukaan palvelun käyttäjiksi tulevat myös akuutit sydäninfarktipotilaat. OmaSydämessä on potilaalle hyödyllistä ohjausmateriaalia, jolla kannustetaan ja sitoutetaan potilaita sairauden omahoitoon. Mikäli sepelvaltimotautia ei todeta, katkeaa etähoitopolku automaattisesti.
OmaSydän tehostamassa sekundaaripreventiota
Sydänsairaalassa jokaiselle potilaalle määritetään valtimosairauden riskitekijöiden yksilölliset hoitotavoitteet. Etäkontrollit toteutetaan 3–12 kuukauden välein etähoitopalvelun kautta. Mikäli riskitekijät eivät ole kolmen kuukauden kohdalla tavoitteissa, ohjelmoituu etäkontrolli laboratoriokokeineen myös kuuden kuukauden päähän. Sydänsairaalan digihoitaja tekee kontrollin yhteydessä yhteenvedon riskitekijöiden hoidosta ja tarvittaessa konsultoi kardiologia.
Myös kontrollikyselyt, mukaan lukien elämänlaatukyselyt 15D ja VAS, toteutetaan OmaSydämen kautta.
Vuoden kestävässä etähoitopalvelussa vastuu sepelvaltimotautipotilaan riskitekijöiden hoidosta on Sydänsairaalalla, ei hyvinvointialueen perusterveydenhuollolla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että OmaSydämen käyttö korvaa ensidiagnoosin ja sydäninfarktin jälkeisen 3 kuukauden ja vuoden kontrollikäynnin sote-keskuksessa. Vuoden kuluttua hoitovastuu siirtyy sote-keskukseen. On tärkeä varmistaa, että saavutettu hyvä sekundaariprevention taso säilyy myös jatkossa.
Vaikuttavuuden reaaliaikainen tilannekuva
OmaSydän mahdollistaa osaltaan hoidon vaikuttavuuden ja sen kehittymisen kokonaisvaltaisen seuraamisen. OmaSydän on integroitu Sydänsairaalan sydäntietoaltaaseen, jonka kautta raportoidaan automaattisesti reaaliajassa päivittyvä tilannekuva. Tärkein OmaSydän-etähoitopalvelun kautta tilannekuvaan saatava tieto koskee hoidolla saavutettua hyötyä potilaiden toimintakykyyn ja elämänlaatuun (PROM).
Sydänsairaala julkaisee verkkosivuillaan tietoja sepelvaltimotautipotilaiden hoidon vaikuttavuudesta. Vaikuttavuustiedot päivitetään verkkosivuille neljä kertaa vuodessa.
Palaute potilailta
Potilaat ovat ottaneet etähoitopalvelun hyvin vastaan: ”Omasydän appi on ollut toimiva systeemi”, ”koen olevani hyvässä seurannassa”, ”veli on kehunut OmaSydäntä, voisinko minäkin saada?”, ”minua jännitti, miten osaan käyttää, mutta minähän onnistuin!”, ”sovellus on tuonut turvaa toimenpiteeseen valmistautumiseen”.
Myös potilaiden sitoutumisaste OmaSydän-etähoitopalveluun on korkea. Tähän mennessä vuoden kestävä etähoitopalvelu on avautunut 1880 sepelvaltimotautipotilaalle, joista aktiivisia OmaSydämen käyttäjiä on kolmen kuukauden kohdalla 74 %. Vuonna 2024 tavoite on, että käyttöprosentti yltää yli 80 prosentin. Se on hyvinkin saavutettavissa huolimatta potilaiden ikärakenteesta.
Nimittäin, iäkkäiden digikyvykkyys on vahvasti aliarvioitua: OmaSydän-etähoitopalvelun kolmen kuukauden kontrollissa olleista 15 % on yli 80-vuotiaita!
vaikuttavuusseura.wordpress.com 