Volyymista vaikuttavuuteen – keinoja lisätä terveyttä ja toimintakykyä?

Katja Sohlberg, Vaikuttavuusseura ry:n hallituksen jäsen, Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n hallituksen jäsen, Terveystalo Kuntoutuspalvelut Valtamediat uutisoivat joulun alla kriisiytyneistä päivystyksistä eri puolilla Suomea. Uutisointi on jäävuoren huippu sosiaali- ja terveydenhuollon haasteista, jotka vaativat nopeita ratkaisuja, päätöksiä ja priorisointia päättäjiltä eri tasoilla. Vallitsevaa tilannetta haastaa sen kaksijakoisuus. Toisaalta tarvitsemme nopeita ratkaisuja heti käyttöön ja samaan aikaan tulee

Bostonin henki

Laura Pitkänen, LK, KTM, väitöskirjatutkija, Vaikuttavuusseuran hallituksen jäsen ICHOM:in 10-vuotisjuhlakonferenssi järjestettiin marraskuun alussa Bostonissa. Mukana oli parikymmentä suomalaista. ICHOM (International Consortium for Health Outcomes Measurement, http://www.ichom.org), ja erityisesti sen keulahahmo prof. Michael Porter, on ollut merkittävästi edistämässä vakuttavuusperustaista terveydenhuoltoa maailmanlaajuisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. ICHOM-konferenssi on järjestetty vuosittain, koronan aikana tosin etänä, ja se on

Terveyteen liittyvä elämänlaatu on työ- ja toimintakykyä – taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden pohja

Timo Seppälä, VTT (taloustiede), Vaikuttavuusseuran hallituksen varajäsen Terveydenhuollon tehtävänä on tuottaa terveyttä. Valitettavan usein sana ’terveys’ jaetaan tasan kahteen ulottuvuuteen: terveyteen ja sen vastakohtana pidettyyn sairauteen. Elämä ei ole kaksiuloitteinen, eikä ole terveyskään. Siksi se on pilkottu useaan ulottuvuuteen otettiinpa mikä tahansa elämänlaadun tieteellisessäkin kirjallisuudessa käytetyistä mittareista. Terveyteen liittyvä elämänlaatu rakentuu useassa ulottuvuudessa, koska ihmisen

Terveyspalveluiden kaksi todellisuutta – pystytäänkö tarjoamaan mitä luvataan tai mitä halutaan?

Paulus Torkki, Vaikuttavuusseuran puheenjohtaja Julkaisimme vastikään Terveydenhuollon palveluvalikoiman priorisointi -selvityshankkeen (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164298). Yhtenä näkökulmana oli eri sidosryhmien näkökulmat priorisointiin. Miksi priorisointia aina tarvitaan. Yksinkertaisimmillaan juurisyyn voisi kiteyttää ns. Thwaitesin kurvaan: meidän ihmisten, kansalaisten – tai miksikä itseämme kutsummekaan – odotukset ylittävät aina terveyspalvelujärjestelmän mahdollisuudet tarjota palveluita. Tähän on monta syytä: vaikuttavuuden parantuessa odotukset kasvavat, mahdollisuudet paranevat

Vaikuttavuudesta – opiksi menneestä

Jorma Teittinen, LL, MQ, sisätautien erikoislääkäri, hallinnon ja päivystyslääketieteen erityispätevyys Tähän ikään mennessä, nyt jo käytännön lääkärin työstä luopuneena, olen saanut olla monessa mukana. On asioita, joista olen ylpeä ja kiitollinen, mutta on myös asioita, joita nyt ihmettelen. Ylpeyttä tunnen saamastani hyvästä koulutuksesta, kiitollisuutta hyvistä ihmisistä, joita tielleni on osunut ja joita on käsittämättömän paljon.