Katja Sohlberg, Vaikuttavuusseura ry:n hallituksen jäsen, Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n hallituksen jäsen, Terveystalo Kuntoutuspalvelut
Valtamediat uutisoivat joulun alla kriisiytyneistä päivystyksistä eri puolilla Suomea. Uutisointi on jäävuoren huippu sosiaali- ja terveydenhuollon haasteista, jotka vaativat nopeita ratkaisuja, päätöksiä ja priorisointia päättäjiltä eri tasoilla. Vallitsevaa tilannetta haastaa sen kaksijakoisuus. Toisaalta tarvitsemme nopeita ratkaisuja heti käyttöön ja samaan aikaan tulee meidän rakentaa edellytyksiä kestävälle sosiaali- ja terveydenhuollolle pitkälle tulevaisuuteen. Väestön radikaali ikääntyminen, mielenterveyshaasteet ja niukat ammattilaisresurssit tulevat rasittamaan sote -järjestelmämme kantokykyä tulevina vuosikymmeninä ennennäkemättömällä tavalla.
Liikkumattomuus ja ennenaikainen toimintakyvyn heikkeneminen kaikissa ikäryhmissä niin fyysisen-, psyykkisen- kuin sosiaalisen toimintakyvyn osalta on tikittävä pommi. Preventio sosiaali- ja terveydenhuollossa on kaiken a ja o, mutta siihen on vielä matkaa ja rakennuspalikoita vasta järjestetään sen suhteen. Meidän ei tule kuitenkaan odottaa väestön heikkenevän toimintakyvyn osalta, vaan toimia heti. Hyvinvointialueiden käynnistyessä on myös hyvä kirkastaa ajatusta siitä, että toimintakykyiset ja elinvoimaiset asukkaat ovat jokaisen hyvinvointialueen tavoite.
Yksi merkittävästi alihyödynnetty keino ratkaista hyvinvointialueille asettuvaa toimintakyvyn heikkenemisestä johtuvaa hoitovelkaa on inhimillinen ja tutkitusti kustannusvaikuttava kuntoutus. Kuntoutuksella mahdollistetaan toimintakykyinen elämänkaari eri terapia- ja palvelumuodoilla toimintakykyä ylläpitäen, palauttaen ja ennenaikaista heikentymistä ennaltaehkäisten vauvasta vaariin. Suomessa on selvitysten mukaan 900 miljoonan euron kuntoutusvaje ja kuntoutuksella olisi mahdollista saavuttaa miljardisäästöt, elämänlaadun parantumisesta puhumattakaan. Jokainen säästetty euro raskaammasta hoidosta voidaan investoida muuhun, esimerkiksi preventiiviseen palveluntuotantoon. Kuntoutuksen osalta karu totuus on se, että kuntoutuksen ollessa investointi, jonka vaikutus ja vaikuttavuus näkyy vasta pidemmän ajan päästä, löytyy rahalle usein tärkeämpi kohde tarjoten välittömiä, joskin lyhytkestoisia vaikutuksia.
Suomessa on maailmanlaajuisesti tunnustettua kuntoutuksen tutkimusta, innovaatioita, pilotteja ja hyviä käytänteitä. Meiltä kuitenkin puuttuu kansallinen standardoitu mittaristo kuntoutuksen eri muodoille, kansallisesti sovitut tiedonkeruumenetelmät ja kuntoutuksen laaturekisteri, joka mahdollistaisi vertaisarvioinnin. Nämä kaikki ovat edellytyksiä, jotta pitkällä tähtäimellä kuntoutuksen investointipäätökset pystytään toteuttamaan yksilö- tai väestötason toimintakyvyn tilannekuvan pohjalta arvioiden kuntoutusinterventioiden vaikuttavuutta eri skenaarioilla.
Olemme kuitenkin matkalla oikeaan suuntaan, sillä nykyisen hallituskauden Kuntoutuksen kokonaisuudistus -ohjelman myötä toimintakykytiedon tietorakenteiden kehittämistä on toteutettu ja konseptoitu. Päätös ja resurssit jatkosta kuitenkin tarvitaan. Tarpeesta tehdä jotain nopealla aikavälillä kuntoutuksen vaikuttavuusperusteisuuden eteen kertoo se, että alan toimijat ja osa tulevista hyvinvointialueista ovat ottaneet etumatkaa tilannekuva- ja vaikuttavuustiedon keruuseen. Palveluntuottajilla on edellytykset ja selkeä tahtotila rakentaa Suomesta vaikuttavuusperusteisen kuntoutuksen edelläkävijämaa.
Suomessa järjestetään ja tuotetaan kuntoutusta 1,5 miljardin euron edestä. Tästä lähes 90% hankintaan kilpailuttamalla, käytännössä suoritteina, vailla vaatimusta tai mahdollisuutta raportoida vaikuttavuudesta. Erityisesti taloudellisesti haastavana aikana palveluntuottajat raportoisivat mielellään vaikuttavuudesta. Valmiita mittareita löytyy, kuten miten potilas pärjää kuntoutuksen jälkeen vaivojensa kanssa, miten hoito on jatkunut, onko kuntoutus hidastanut raskaamman hoidon tarvetta ja miten kyseinen kuntoutusjakso asettuu vaikuttavuudeltaan kansalliselle mittapuulle suhteessa käytettyihin euroihin. Nämä varmasti kiinnostavat myös hyvinvointialueiden päättäjiä ja viranhaltijoita.
Vaikuttavuusperusteiseen kuntoutukseen siirtyminen lyhyellä aikavälillä vaatii nopean suunnanmuutoksen ja yhtenä tärkeänä keinona on Suomessakin hyväksi havaittu vaikuttavuusperusteinen hankinta. Kyseinen hankintamuoto, jota myös Valtiovarainministeriön hankintojen Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus -teemaryhmän tavoitteena on edistää valtakunnallisesti, kannustaa palveluntuottajia innovoimaan ja kehittämään vaikuttavia palveluita potilaiden ja yhteiskunnan parhaaksi. Suoritteiden hankkimisen sijaan hankitaan vaikuttavuutta ja niin sanottua lopputulosta antaen ammattilaisille mahdollisuus rakentaa palvelukokonaisuus vaikuttavuuden maksimoimiseksi. Vaikuttavuusperusteisen kuntoutushankinnan käyttöönotto edellyttää päätöksentekijöiltä rohkeutta ja kykyä nähdä pidemmälle – osaamista ja tahtotila löytyy palveluntuottajakentältä.
Vuodenvaihteen lähestyessä on aika katsoa tulevaan. Tulevana vuonna kannustan päättäjiä investoimaan rohkeasti preventiivisiin palveluihin ja erityisesti kuntoutukseen, toivon ymmärrystä kuntoutuksen tilannekuvan ja tiedolla johtamisen kriittisyydestä sekä uskallusta edellyttää palveluntuottajilta vaikuttavuusperusteista kuntoutusraportointia. Lisäksi tarvitsemme nopeaa päätöksentekokykyä ja tempoa tekemiseen, sekä luottamusta työskennellä yli toimiala- ja sektorirajojen kohti yhteistä tavoitetta – elinvoimaista ja toimintakykyistä ihmistä.
Resurssien ollessa rajalliset, ei priorisointia voi liiaksi harjoittaa. Siksi priorisoin kaikista toiveistani yhden ylitse muiden, vaikuttavuusperusteisen hankinnan kuntoutuspalveluihin. Se on välttämätöntä kestävän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä toimintakykyisen yhteiskunnan mahdollistamiseksi.
vaikuttavuusseura.wordpress.com 