Paulus Torkki, Vaikuttavuusseuran puheenjohtaja
Julkaisimme vastikään Terveydenhuollon palveluvalikoiman priorisointi -selvityshankkeen (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164298). Yhtenä näkökulmana oli eri sidosryhmien näkökulmat priorisointiin.
Miksi priorisointia aina tarvitaan. Yksinkertaisimmillaan juurisyyn voisi kiteyttää ns. Thwaitesin kurvaan: meidän ihmisten, kansalaisten – tai miksikä itseämme kutsummekaan – odotukset ylittävät aina terveyspalvelujärjestelmän mahdollisuudet tarjota palveluita. Tähän on monta syytä: vaikuttavuuden parantuessa odotukset kasvavat, mahdollisuudet paranevat nopeasti ja ennen kaikkea terveys ja elämä ovat monille viime kädessä asioista tärkeimpiä.
Samanaikaisesti idealistisen ihannemaailman ajatusten kanssa meidän on kohdattava realistinen todellisuus: meillä on rajalliset resurssit ja mahdollisuudet tarjota palveluita. Ja mitä enemmän tarjoamme palveluita, sitä huonompi on suhteellinen hyöty suhteessa käytettyihin resursseihin – kustannusvaikuttavuus. Ilmiö tunnetaan nimellä laskeva rajahyöty. Suomessakin terveyspalvelut ovat kehittyneet jo niin paljon, että melko pieni osa resursseista kohdistuu kiireellisiin ja vakaviin tapauksiin. Suuri osa resursseista kohdistuu pitkäaikais- tai monisairaiden elämänlaadun tukemiseen. Yksi priorisointiin liittyvä kysymys voisikin olla: ovatko resurssit tasapainossa 1) prevention ja varhaisen hoidon ja 2) reaktiivisen hoidon välillä?
Kuva 1 Thwaitesin kurva ihmisten odotuksista julkisille terveyspalveluille (mukailtu Cochrane ym 1991 BMJ)
Resurssien lisääminen sote-palveluihin on ongelmallista myös ns. vaihtoehtoishyödyn tai vaihtoehtoiskustannuksen kannalta. Tällä hetkellä uutisissa luetaan hoitajapulasta. Samaan aikaan esimerkiksi vanhusten hoivaan haluttaisiin lisätä hoitajia. Yksinkertainen ratkaisuhan olisi, että lisätään hoitajia ja rahoitusta. Ongelmina ovat, että ensinnäkin ammattitaitoisia hoitajia ei ole ja toisekseen julkinen talous ei ole tällä hetkellä tasapainossa. Resurssit ovat siis rajalliset, kuten aiemmin todettiin. Ja jos hoitajia saadaan lisättyä, missä palvelussa ne suhteellisesti parantaisivat tilannetta parhaiten huomioiden myös tulevat vuodet: ikäihmisten kuntoutuksessa, kotihoidossa vai ympärivuorokautisissa palveluissa? Joudutaan myös pohtimaan, onko nykyinen palvelulupaus mahdollista toteuttaa käytettävissä olevilla resursseilla. Yksinkertaisia ratkaisuja ei ole ja tarvitaan avointa keskustelua periaatteista.
Tekemämme kyselyn perusteella kansalaisilla on hyvin rajallinen ymmärrys, mitä nykyaikainen terveydenhuolto on tai paljonko se maksaa. Kansalaiset myös näkevät – ehkä osin tästä syystä – että priorisointi on mahdotonta terveyspalveluissa. Samaan aikaan asiantuntijat ymmärtävät, että priorisointi on välttämätöntä eikä sitä voida millään keinolla välttää. Resursseja terveyspalveluihin on lisätty vuosikymmenet eri maissa, ovatko ongelmat ratkenneet ja priorisointitarve poistunut? Jotta päättäjienkin olisi helpompi tehdä erilaisia priorisointipäätöksiä, olisi saatava laajempi ymmärrys ja hyväksyntä priorisoinnin tarpeesta sekä hyväksyttävistä periaatteista.
Jotta terveydenhuolto ja tulevaisuudessa sote-järjestelmä kestäisi aikaa myös tästä eteenpäin, on jokaisen sote-asiantuntijan ja -ammattilaisen siis tunnistettava, että kehittäminen ei voi tapahtua pelkästään järjestelmän sisällä. Monin keinoin on pyrittävä avaamaan todellisuutta – mikä on mahdollista ja mikä ei, millaisia tuloksia saavutetaan ja on mahdollista saavuttaa. Sen jälkeen on kansalaisillakin helpompi osallistua priorisoinnin periaatekeskusteluun.
Tässä astuu mukaan myös vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. On toki muitakin tärkeitä arvoja, kuten yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus. Mutta yhtä kaikki – tarvitsemme myös tietoa arvovalintojemme tueksi. On tärkeää, että mahdollisesti vaikuttamattomista tai heikostikin vaikuttavista paljon resursseja vievistä palveluista voidaan tarvittaessa karsia, jotta eniten apua tarvitsevat saavat varmasti palveluita ja pystymme maksimoimaan hyödyt kansalaisille rajallisilla resursseilla. Ilman jatkuvasti päivittyvää ymmärrystä palveluiden vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta on todella vaikeaa varmistaa yhdenvertaiset ja vaikuttavat palvelut.
vaikuttavuusseura.wordpress.com 